Notice: Use of undefined constant php - assumed 'php' in /var/www/customers/finnklarafi/app/layouts/finnklara/_index.php on line 1

Notice: Use of undefined constant php - assumed 'php' in /var/www/customers/finnklarafi/app/layouts/finnklara/_index.php on line 8
Finnklara

FinnKlara - Suomen hätätulkki Fin-Rus-Eng

hätätulkkaus
päivystystulkkaus
asiointitulkkaus
kriisikonsultointi
puh.: +35845 23 41 022
+35840 57 97 198
+35845 23 41 012

Palveluitamme ovat

Hätätulkkaus,
Päivystystulkkaus,
Asioimistulkkaus,
Kriisikonsultaatiot.
info@finnklara.fi
puh:
045-23 41 022
040-57 97 198
045-23 41 012

Yhteystiedot

GSM: 045 23 41 022
040 57 97 198
045 23 41 012
Kivensilmänkuja 2 A, 3.krs,
00920 HELSINKI
Y-tunnus 2237897-9
Ilmoita tuloaika ennakkoon puhelimitse.
info@finnklara.fi

Hinnasto

Konsultaatio
  • 1 tunti: 50,00e (+alv 24%).
Tulkkaukset
  • 1 tunti: 30,00e (+alv 24%).
Puh. 045 23 41 022, 040 57 97 198, 045 23 41 012.
2014

Artikkelit

TIETÄJÄN LAHJA

Tutustuminen Claudiaan tapahtui Kajaanissa Reijon, hänen pianonvirittäjämiehensä kautta. Reijo oli lisäksi, kuten minäkin, muusikko ja toimimme saman ortodoksiseurakunnan jäseninä. Tuttavuus kehittyi ja kyläilimme toistemme luona. Selvisi, että Claudia on saanut tietäjän lahjan. Hän on pystynyt näkemään paljon asioita esim. kadonneiden ihmisten olinpaikat, ihmisten terveystiedot, tulevat ilot tai surut. Kiinnostukseni heräsi selvittää myös omia ja omaisieni asioita. Menimme heille kylään valokuvia mukanamme ja hämmästyimme kovasti kun Claudia kertoi totuuksia omaisistamme vaikka ei ollut heitä koskaan tavannut.

Ensimmäinen varsinainen tehtävämme Claudialle oli polkupyörän etsintä. Tyttärellämme oli pari viikkoa vanha pyörä. Asuimme omakotitalossa, jonka aidatulta pihalta, rappujen edestä, lukitsematon pyörä katosi. Muistin heti Claudian ja soitin. Sain kehotuksen: ”Tuo vara-avain ja kartta niin katsotaan.” Pyörän ”kulkureitti” selvisi kartasta ja se, että kaksi nuorta oli sitä kuljettanut. He eivät olleet liikkeellä hyötymistarkoituksessa vaan pikemminkin kiusanteko mielessään. Claudia kertoi miltä alueelta pyörää pitäisi haeskella. Kuljimme tuolla alueella pari päivää kurkkien ihmisten pihoille. Viikonloppuna otin yhteyttä Claudiaan ja kerroin, ettei mitään ollut löytynyt. Hän kertoi, että pyörä on nyt siirretty kuivaan varastoon. Maanantaina tuli poliisilaitokselta postia, että turvamerkitty pyörä on löytötavaratoimistossa. Pyörän oli poliisit korjanneet puhelinsoiton perusteella alueen kioskilta. Kun hain sen se oli kuivassa varastossa.

Olen sairastanut rakkosyöpää jo vuosia. Joudun käymään tähystyksessä useamman kerran vuodessa. Kysyessäni Claudialta ennen tutkimuksiin menoa sitä mikä on tilanne, hän kertoi löytyykö sillä kertaa syöpää vai ei. Hän tiesi sen kuljettamalla käsiään ympärilläni. Kerran ajattelin, että nyt Claudia oli väärässä kun jouduin koepalan ottoon vaikka hän oli luvannut, ettei syöpää ole. Mutta kun sitten sain patologin tulokset niissä sanottiin, ettei syöpäsoluja löytynyt.

Jouduin työssäni hoitamaan erittäin epämiellyttävää asiaa ja kun sain oikeuden päätöksen, että olin toiminut oikein, olin tietenkin helpottunut. Claudia kuitenkin näki tulevaan kertoen, että minulla on työelämässä edessä tosi vaikeat ajat tällä paikkakunnalla. Hän näytti valokuvasta kuka on ongelmien arkkitehti. Hän kertoi myös, että tulen vielä vaihtamaan työpaikkaa. Epäilin sitä suuresti, olinhan jo kohta eläkeiässä. En hakenut uutta paikkaa mutta jonkin ajan kuluttua minua melkein aneltiin töihin vanhalle kotiseudulleni. Työskentelen täällä vielä eläkeläisenäkin. Claudian ”ennustus” antoi toivoa vaikeimpana aikana ja hämmästytti toteutuessaan.

Claudia ja Reijo olivat tulossa kyläilemään. Samana päivänä tuli tieto erään tuttavan kuolemasta. Kuolinsyytä ei vielä tiedetty. Näytin tuttavamme kuvaa ja Claudia kertoi, että välittömän kuoleman aiheutti voimakas aivoverenvuoto vasemmalla puolella. Aikanaan ruumiinavauspöytäkirjassa oli samat tiedot.

Muutamia kertoja olemme olleet Claudiaan yhteydessä henkilöistä, joiden toiminnan tarkoitusperiä olemme epäilleet. Olemme saaneet hyviä ”kommentteja” ja ne ovat meitä rauhoittaneet tai saaneet meidät olemaan enemmän varuillaan. Claudian tietäjän kyvyistä on ollut meille hyötyä. Olemme saaneet paljon tietoa, joka on valmistanut meitä tulevaan.

Timo Kakko


Claudia Gröndahl

Satu aikuisille

”HRUM ja HRAM”

Eräänä sateisena syyspäivänä kaksi krokotiilia HRUM ja HRAM tapasivat.

HRAM hymyili iloisena tapaamisesta. Mutta HRUM ajatteli, että hän irvisti, ja nopeasti puraisi vanhan ystävänsä yhtä etujalkaa. HRAM itki suuria kyyneleitä, mutta ei sanonut mitään pahasti ystävälleen. Kun HRUM näki suuret kyyneleet ja HRAMIN tuskan, hän alkoi rauhoitella:

”Älä itke! Minä puraisin vain yhtä etujalkaasi!”

Ja HRAM rauhoitteli ja taas hymyili ystävälle.

HRUM mietti, että hän vain näytteli kipua ja yritti taas vain irvistä. Ja puraisi vanhan ystävän toista etujalkaa.

Mitä tapahtui HRAMILLE! Hän itki vuolaasti eikä jaksanut puhua yhtään mitään verenvuodon vuoksi.

HRUM sanoi:” No, en ymmärrä. Ensin näytti hampaansa minulle, mutta nyt itket. Minä en tehnyt sinulle mitään pahaa, en sanonut pahasti enkä rikkonut nenäsi”. Mutta HRAM itki jatkuvasti.

”No, anna minulle anteeksi”, - HRUM sanoi.” Minä puraisin nyt myös vain yhtä etujalkasi!”

Ja HRAM rauhoitteli. Ja halusi taas hymyillä, mutta se oli jo myöhäistä. HRUM ajatteli, että HRAM aikoi kostaa hänelle etujalkojen puremisesta… ja nielaista kokonaan heikentyneen, hymyilevän, hiljaisen ja avuttoman ystävän.

Herkullisen lounaan jälkeen HRUM istui ja ajatteli säälien ystäväänsä:” Pitkään aikaan en ollut nähnyt häntä, ja nyt hän on poissa. Nyt olen ihan yksin!” Ja itkee. Krokotiilin kyyneleitä.

©Claudia Gröndahl. FinnKlara. 13.12.2010.

Suomi - Finland. Helsinki.

Julkaistu 1.kerran ”Spektr”- lehden numerossa 3(148), 2012.

P.S. HRUM ( Хрум ) venäjän kielessä tarkoittaa puraisusta aiheutuvaa ääntä.


tulkki

”Huom.! Kadonnut Leningradissa syntynyt 17-vuotias…..”

Tätä ilmoitusta ei julkaistu missään. Haluan kertoa teille tarinan, jota on vaikea käsittää, mutta tosi on tosi.

Heinäkuussa 2010, keskellä helteisintä aikaa, katosi niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Vanhan tapani mukaan tarkistan aina kadonneitten tiedot ja valokuvat. Panen tiedot muistiin ja vertailen niitä myöhemmin medioissa julkaistuihin.

Yhtenä kuumana päivänä venäjänkielinen nainen soitti minulle pyytäen apua kadonneen kissansa löytämiseksi. Perheessä on myös koira, joka eli hyvässä sovussa kissan kanssa. Kissa oli jo 17-vuotias ja se tuotiin aikoinaan Leningradista. Aivan tahallani en käytä kaupungista nimeä Pietari, sillä Leningradista muuttaneet ymmärtävät minut oikein.

Omistajien kirjeestä:

”Aikaisin maanantaiaamuna tyttökissamme, jolla on venäläinen nimi, naukaisi tavanomaisesta poiketen - pitkään. Sitten se meni omalle pihalle ja söi polun varrelta vihreätä ruohoa. Sen jälkeen kissasta ei ollut havaintoja. Kolmantena päivänä katoamisen jälkeen ymmärsimme, että emme löydä sitä omin keinoin ja päätimme mieheni kanssa pyytää apua FinnKlaralta.

Samana keskiviikkona otimme puhelimitse yhteyttä, mutta emme voineet tavata heti, koska Klara tarvitsi työtä varten kadonneen kissan kuvan, jonkin kissalle kuuluneen esineen, jota ei oltu pesty.

Päätimme ottaa ruokakupin ja makuualustan. Tulostimme tietokoneelta kuvia. Olimme valmiita mihin tahansa tietoon, koska epätietoisuus oli raskasta.

Illalla, työn jälkeen, menimme FinnKlaran toimistolle. Kissamme ei ollut koskaan aikaisemmin kadonnut minnekään. Meitä kiinnosti saada pienikin tiedon jyvänen siitä, mitä mahdollisesti oli tapahtunut.

Sitten kävi näin:

Klara tutki kädellään kissan ruoka-astiaa ja ensimmäinen tieto: ”Ennen katoamistaan kissalla oli kohtauksia, joitten aikana se puri hampaita yhteen ja kolhi niitä.”

Makuualustan tutkailu toi vastauksen: Elää!

Pääasiat kuulimme Klaralta valokuvien tutkailujen jälkeen: ”Kissa elää, hengittää, nenänpää kostea, silmät raollaan, pupillit suuret ja aaltoilevia kouristuksia koko selän matkalla. Kohtaukset ovat aivoperäisiä. Hengittää raskaasti ja on tajuttomuuden ja tajunnan rajamailla. Jalat eivät ole väsyneet, koska se ei ole kävellyt kauaksi kotoa. Maha on kipeä ja vatsalihakset kouristelevat ja suusta tulee vaahtoa. Kaikki oireet viittaavat epilepsiaan. Jos olette autolla, lähdemme heti, ettemme ole myöhässä.”

Ennen lähtöä piirsimme Klaran kanssa kartan: Talo, ympäröivät rakennukset, polut, pusikot jne. Vain Klara itse tiesi mitä oli tekemässä siirtäessään infoa kuvasta kartalle. Hän piirsi kartalle myös tien, josta ei ollut tietoinen ja jolta löytyi signaali kissasta. Samalla muistimme, että kissalla oli ennenkin ollut samantapaista oksentelua, mutta emme olleet kiinnittäneet siihen huomiota.”

Etsintä

Kun saavuimme talon pihaan, tuli meitä vastaan koira, joka tervehti ystävällisesti. Heilutti häntää, hyppi ja aivan kuin olisi hymyillyt. Sanoin, että kyllä koira tietää, missä sairas kissa on. Koira ikään kuin kutsuu meitä, koskee tassuilla kenkiä, hyppää taakse, sitten nojaa ihan kuin haluaisi sanoa: ”Tulkaa mukaan, tiedän missä kissa on. Tosi lähellä!”

Kun tulin talon viereen, katselin ympärilleni, ja kuuntelin ”sydämeni ääntä”. Se on täällä! Ymmärsin sen niin selkeästi, etten katunut sitä, että tulimme yhdessä etsimään.

Paksua ruohoa poluilla, pusikoita ja minulle oli piirtynyt mieleen kuva: jossain lähellä on pienen eläimen ruumis. Kerroin kissan omistajille. Kävelin vähän rakennusten keskellä ja pyysin heitä katsomaan ruosteiseen ämpäriin, jossa oli sadevettä. Siellä oli ison oravan ruumis.

Mennään eteenpäin. Yhtäkkiä tajusin, että kello oli jo paljon ja ilman käsineitä ei voi mennä pusikoihin. Esitin omistajille, että he jatkaisivat etsintöjä itse ja muistutin vielä siitä, että kissa on sairas ja elossa.

Kotiin päästyäni ei mennyt edes tuntia, kun minulle jo soitettiin iloinen uutinen: Tyttökissa löytyi!

- Tämä on ihme, - kuulin puhelimesta. ”Emme voi uskoa silmiämme. Tämä on jokin ihme! Kiitos!”

Kun omistajaparin mies kuuli, että kissa on jossakin ihan lähellä, hän meni itse katsomaan. Vähän ajan kuluttua hän palasi ja kantoi varovasti jotakin käsissään.. Onnellisilta kasvoilta näki selvästi,

että kissa oli löytynyt. Se oli pystynyt tulemaan pois pusikosta. Oli kaiketi itse tuntenut, että

sitä etsitään. Minulle kerrottiin, että jos kohtaaminen olisi tapahtunut sekuntia myöhemmin, ei mies olisi löytänyt kissaa..

”Päätimme jakaa ilon lukijoitten kanssa

Kun sain tietää, että kissa löytyi, en ollut yllättynyt. Ehkä siksi, että ei ollut ensimmäinen kerta, kun etsintä onnistui.

Omistajat tarkkailivat kissan terveyttä ja oireet olivat oikeat. Kouristuksiakin oli usein. Pyysin, että he tarkastaisivat kissan turkin huolellisesti punkkien varalta. Onneksi ei löytynyt. Suosittelin myös kiireistä lääkärikäyntiä.

Potilasta käytettiin kaksi kertaa eläinlääkärillä. Kadoksissa ollessaan se ei syönyt eikä juonut kolmeen päivään..

Toisen lääkärikäynnin jälkeen kissalle määrättiin epilepsialääkitys.

Lääkitys jatkuu, kissa syö ja voi hyvin.

Omistajat ymmärtävät, että kissa on jo vanha, mutta hyvällä hoidolla ja hyvissä olosuhteissa elämä voi jatkua vielä pitkään.

Tämä tarina on jo kissan omistajien ystävien ja tuttavien tiedossa, joten jaamme iloa nyt lukijoille.

Teksti: Claudia Gröndahl / FinnKlara

20.09.2010. Helsinki

Katso myös: arkistosta ”KAINUUN SANOMAT” 313-11, Sunnuntaina 20.marraskuuta 1994, Mauno Hyyryläisen tarina.


Lauantaina. 6 kesäkuuta, 1992 - N:o 107 - 87. vuosikerta, LIITTO

”Klara näkee sinne, minne muut eivät näe” - keskiaukeama KLARA- NÄKIJÄ (teksti: Arto Eriksson)


FINNKLARA tarjoaa monialaista palvelua

Claudia Gröndahlin puhelin soi hänen kodikkaassa toimistossaan Helsingissä. Claudia pyytää luvan saada vastata puhelimeen ennen kuin aloitamme. Hän kuuntelee, tekee merkintöjä ja vastailee soittajalle myötätuntoisesti venäjänkielellä. Suljettuaan puhelimen hän kertoo, että 70-vuotias venäläinen nainen, joka asuu yksinään Keski-Suomessa, tarvitsee apua, koska hän ei saa yhteyttä konsulaattiin. Hänen pitäisi uusia passi ja aika alkaa loppua kesken. Claudia lupaa auttaa häntä.

FinnKlara on Claudia Gröndahlin monialainen suomalainen yritys, jonka hän perusti vuosi sitten ja joka on lyhyessä ajassa kasvattanut uskollisen asiakaskunnan. ”Olin ollut jo vuosia päivystystulkki. Nyt autan sekä yksityisiä että sairaaloita, oikeuslaitosta ja muita instansseja tarvittaessa. Minut voi tilata paikan päälle pääkaupunkiseudulla jopa tunnin sisällä. Olen niin kutsuttu hätätulkki,” Claudia mainitsee, luetellen lisäksi eri aihealueita, joita hän tuntee aina lääketieteestä kulttuuriin. ”Olen elämäni aikana saanut oppia lukuisia asioita. Olen kuvaamataidon opettaja ja toiminut piirtäjänä sekä venäjänkielisen kurssin kouluttajana mm. Kainuun Ympäristökeskuksessa. Petroskoissa suoritin myös filologin ja toimittajan tutkinnot ja kävin Helsingissä radiotuottaja- ja videopajakoulutukset. Suomessa tutkintoni on rinnastettu ylempään korkeakoulututkintoon (venäjänkieli ja kirjallisuus). Suomessa olen työskennellyt mm. Ylen venäjänkielisen radion toimittajana. Lisäksi toimin tv-journalisminperusteet kurssien vetäjänä.”

Claudian kiinnostus on laaja. Hän näyttää piirtämäänsä kuvaa linnusta, joka on niin taidokkaasti piirretty, että sitä jää katsomaan pitkäksi aikaa. Hän luettelee listan lääketieteellisiä termejä ja kertoo sekä lääketieteen että oikeustieteen suuriksi mielenkiinnonkohteikseen. ”Tätä tietoutta tarvitsen erityisesti silloin, kun autan asiakkaitani sairaaloissa tai oikeudellisissa asioissa.”

Muutakin kuin tulkki
Vaikka suuri osa Claudian työstä on tulkkauspalvelua, niin sen lisäksi hän myös konsultoi asiakkaitaan erilaisissa ongelmissa liittyen elämään uudessa kotimaassa, perheen sisäisiin asioihin, työpaikan ongelmiin tai ylipäänsä mihin tahansa. ”Konsulttipalveluni eivät yksinomaan keskity venäjänkielisiin asiakkaisiin, vaan teen sitä myös suomalaisille sekä ulkomaalaisille venäjäksi, suomeksi ja englanniksi,” Claudia muistuttaa.

Koko tapaamisemme ajan olemme puhuneet hyvin arkipäiväisistä ja Claudialle tärkeistä asioista. Hän vaikuttaa naiselta, jolla on jalat erittäin tukevasti maassa kiinni. Vuonna 1993 Claudia muutti Suomeen mentyään naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Puhuessaan miehestään Claudia vaikuttaa erittäin onnelliselta. Konsultille oma henkilökohtainen tasapaino onkin tärkeä tekijä.

Kokonaisuuden ymmärtäjä
Ennen lähtöäni Claudia haluaa vielä mainita erään itselleen tärkeän osaamisalueen. Hän antaa minulle katseltavaksi röntgenkuvia ja kysyy, näenkö niissä mitään normaalista poikkeavaa. Ensin en huomaa mitään erityistä mutta pian keksin kaksi ympyrän muotoista tummaa kohtaa päälaella takaraivon yläpuolella. Claudian alkaessa kertoa niiden historiaa, ymmärrän äkkiä, kuinka suuri lahja hänellä on käsissään. Myös Claudian Venäjällä asuvalla, hyväkuntoisella lähes 92-vuotiaalla, äidillä on vastaavanlainen reikä kallossa, mistä kallo on kirjaimellisesti jäänyt auki. Claudialla reikiä on kaksi. ”Nämä ovat ikään kuin antennit joiden kanssa olen syntynyt,” Claudia sanoo nauraen. Hän on selvännäkijä.

90-luvun alussa Claudia toimi konsulttina sekä luennoitsijana tehden yhteistyötä terveysministeriön ja syyttäjänlaitoksen kanssa. ”Venäjällä minulla oli myös oma yritys. Pystyn henkilön vaatteita tai tämän valokuvaa koskettamalla saamaan selville henkilön mahdolliset sairaudet tai ylipäänsä kehon sekä mielen tilat. Jos henkilö on kadonnut, pystyn helposti hahmottamaan hänen olinpaikkansa kartalta. Olen löytänyt paljon elossa olevia ja kuolleita, kadonneiksi todettuja ihmisiä.”

Näkijän kyky ei ole mysteeri, vaan lahja ja sen Claudia itsekin tietää. Hän on syvästi uskonnollinen ortodoksi, joksi myös hänen miehensä on kääntynyt. Claudia ei halua tulla ymmärretyksi väärin ja sen vuoksi hän tarjoaa näkijän palveluja vain ihmisille, jotka tietävät siitä. Muille hän tarjoaa auliisti juuri sellaista apua tulkkina tai konsulttina, mitä kukin sillä hetkellä tarvitsee.

”En halua, että minua pidetään venäläisenä noitana,” Claudia nauraa, mutta käyttää mielellään näkijän lahjoja työssään, jos siitä on asiakkaille apua. Claudiasta saa helposti kuvan, että hän on onnellinen työstään ja erityisesti siitä, että saa olla ihmisille avuksi. Eikä monialaisuudestakaan ole haittaa vaan päinvastoin, konsultin onkin ymmärrettävä ihmistä kokonaisvaltaisesti.

Lisätietoja aiheesta saa esim. 6.6.1992 ilmestyneestä Liitto-lehdestä ”Klara - näkijä” tai suoraan häneltä.
Teksti: Inderjit Kaur Khalsa

toimisto